Poiminnat kaudelta 2019

Mennyt kausi oli kuudes, jona purjehdimme Wayfarerilla. Monia mielenkiintoisia kokemuksia kertyi sen aikana jälleen, ja varsinaista purjehduskokemusta siinä samalla tietysti. Alla on pohdittu kauden kohokohtia.

Sää

Sään puolesta kesä tarjosi monenlaisia kokemuksia: välillä oli koleaa, välillä helteistä. Purjejollailijan kannalta tietysti veden lämpötila on ratkaiseva, koska kaatumisen riski on aina olemassa ja kylmä vesi tekee sen vaarallisemmaksi. Yleensä jokaisella reissuillamme koetaan sekä tyyntä että reipasta tuulta. Ehkä kokonaisuutena retki Lanskeriin oli sään kannalta paras, koska siinä tuuleen suunnan optimointi purjehtimisen näkökulmasta onnistui erinomaisesti. Samalla täytyy toki mainita, että rantautuminen oli yksi hankalimmista tähän mennessä.

Heikoin sää oli ehkä Värrätsaareen mennessä, jolloin jouduimme luovimaan navakassa viileässä pohjoistuulessa kohti määränpäätä. Paluumatka olikin sitten mukavampi hyvässä slöörissä purjehtiessa.

Lanskerissa

Hienoin kohde

Uusista kohteista hienoimman valitseminen on vaikeaa, koska ne kaikki olivat omalla tavallaan hienoja. Hiukan ylitse muiden noussee Halsskär, jonne teimme Sepon kanssa kahdestaan retken elokuussa. Saaren hiekkapohjainen kallioiden reunustama lahti on juuri oikeanlainen nostokölillä varustetun veneen ankkurointiin, kunhan vain tuulensuunta tekee lahdesta suojaisan. Saarella riittää myös paljon nähtävää luonnon ystäville, koska kasvillisuus on suhteellisen monipuolinen.

Vanhoista kohteista mieleenpainuvin oli Hietasaari, jonka hiekkarannoilla heinäkuun lämpimissä vesissä uiminen on aina mukava kokemus, mikä lapsiperheessä on suuri plussa. Sen kaakkoisranta tosin osoittaa kesällä vallitsevaan tuulensuuntaan, minkä takia se on harvoin suojaisa. Myös Suuri Lintusaari oli mahtava paikka käydä uudelleen.

Halsskär

Mahtavin vesistö

Tänä vuonna valitsen Suur-Saimaan parhaimmaksi vesistöksi, koska siellä on monia hiekkarantoja, jotka tekevät rantautumisen miellyttäväksi. Lisäksi makea lämmin vesi on uimisen kannalta ihanteellista, oltiinpa sitten rannalla tai keskellä selkää. Aallot eivät ole koskaan suuria ja tuuli on hieman rauhallisempaa kuin merellä, joskin puuskat ovat suhteessa voimakkaampia. Sanoisin jopa, että Suur-Saimaa on yksi Suomen lapsiystävällisimpiä vesistöjä purjehtia.

Suuri Lintusaari Suur-Saimaalla

Upein kokemus

Vaikuttavin kokemus oli ehdottomasti paluumatka kahdestaan vanhimman tyttäreni kanssa Peräsaaresta kovassa sivutuulessa hämärän laskeutuessa. Siinä oli todellista seikkailun makua kauniin auringonlaskun muuttuessa vähitellen pimeydeksi. Samalla tuli todettua, että lähtiessä varmuuden vuoksi reivaaminen on viisas päätös. Tulipa myös koettua, että varataskulamppu olisi järkevää olla mukana, mutta ehkäpä juuri sen puuttuminen lisäsi seikkailuelementtiä…

Kenkäsaaren kohdalla reivatuilla purjeilla

Vaativin keli

Saaristomeren retkellä olimme tiedostaneet, että tuuliolosuhteet saattaisivat muuttua hankaliksi. Sen takia valitsimme lähtöpisteen niin, että paluumatka voitaisiin tehdä pääsääntöisesti myötätuulessa. Tämä osoittautui perustelluksi valinnaksi, koska toisena päivänä tuuli voimistui melkoisesti. Tilanne pysyi hallinnassa koko ajan, kun etenimme reippaassa slöörissä.

Kovaa länsituulta Hamnholms gloppetissa

Paras hankinta

Uusin skuuttiköyden plokit, koska vanhoissa Harkeneissa laakerointi ei enää toiminut kunnolla. Uudet puomiplokit ovat:

  • Selden BBB30 Single swivel block
  • Selden BBB30 Single becket swivel block

Myös vimpeli tuli uusittua, koska vanha särkyi vahingossa. Avainsana tässä on Hawk Windex.

Uusi vimpeli toimi hyvin ratkellä Lanskeriin

Hyödyllisin taito

Purjehdustaitojen suhteen en koe oppineeni mitään järisyttävää kesän aikana. Vanhat taidot toki hioutuvat kokemuksen karttuessa. Ankkurointi onnistuu nykyisin sujuvasti niin hiekalla kuin kivirannassakin.

Veneenrakennuspuolella sen sijaan monenlaisia taitoja on kertynyt yläjyrsimen käytöstä, epoksilla liimaamisesta ja lyijyvalusta. Marras-joulukuussa maanvetovoima on tehnyt tehtävänsä eikä edistystä ole tapahtunut ollenkaan, mutta eiköhän se tästä paremmaksi muutu, kun ollaan päästy jo talvipäivänseisuksen yli. Tekisi mieli jo saada projekti vauhtiin ja päätökseen.

Scampin kölipotero

Katse eteen päin

Ensi kesä tulee olemaan meidän seitsemäs purjehduskesämme Sarastuksella. Mielenkiinnolla odotamme, millaisia kelejä meille suodaan, mutta olen varma, että otamme niistä kaiken irti. Alustavasti kauden tavoitteena on valloittaa uusia vesistöjä ja tehdä vähintään kahden päivän retki merellä.

Katso myös: Pominnat kaudelta 2018