Hyvässä slöörissä · purjejollalla retkeilyä

Listinki ja Satamosaari

Elokuu tuli ja kelit ovat parantuneet selvästi suhteessa poikkeuksellisen viileään ja sateiseen heinäkuuhun. Laskimme Sarastuksen vesille ja suuntasimme kohti Listinkiä, jonne pääsimme luovien mukavassa tuulessa.

Listingissä ei tarvinnut tuntea oloaan yksinäiseksi

Listingissä vierailu meni lähinnä nopean eväiden syömisen merkeissä, koska meillä oli vielä edessä Satamosaareen purjehtiminen ja vieraiden hakeminen sinne mantereen puolelta. Hiekkaranta oli vaatimattomampi kuin odotin. Ehkäpä tavallista korkeammalla oleva vedenpinta kätki jotain näkyvistä. Listingin ja Satamosaaren välillä tuulet loppuivat kokonaan, joten matka meni melomisen merkeissä, tai hyötyliikunnan toisin sanoen. Pitkä-Kaidon vierellä alkoi vähitelleen tuulla, ja pääsimme loppumatkan mukavasti purjeilla perille.

Rauhallista menoa Kaidonselän jälkeen

Satamosaaren laguunin hiekalle rantautuessa huomasin, että moni veneilijä katsoi tuloamme hyvin tarkasti. Mikähän heitä niin kiinnosti? Ehkä puuvaneriset purjejollat ovat suhteellisen harvinainen näky Saimaalla. Lisäksi joku ”täti” oli kommentoinut tyttärelleni myöhemmin, että meidän rantautuminen näytti niin hienolta. Liekö ollut enemmän kauniin puupinnan luoma harha? Mene ja tiedä…

Haimme vieraat mantereelta ja purjehdimme takaisin Satamosaareen mukavassa sivutuulessa. Matkalla saimme ihailla kaunista auringonlaskua. Perillä loppu illasta meni syömisen ja teltan pystyttämisen merkeissä. Moni muukin oli tullut Satamosaareen nauttimaan kauniista säästä.

Ala-Lylyn kohdalla
Teltta pystyyn

Seuraava päivä meni saunaa lämmittäessa, uidessa, saarta tutkiessa ja mustikoita syödessä. Kyllä mielestäni Satamosaari on Saimaan saarien aatelia.

Keli oli loistava uimiseen ja saunomiseen
Satamosaaren sauna

Ennen pitkää tuli aika viedä vieraat takaisin mantereelle ja purjehtia takaisin rampille. Satamosaaresta lähtiessä reipas etelätuuli ja isot aallot pääsivät vähän yllättämään. Myöhemmin tarkastin, että Ilmatieteenlaitoksen sääasema Hiekkapakalla oli mitannut tuulennopeudeksi parhaimmillaan lähes 10 m/s ja puuskissa 13 m/s. Vastatuuleen luoviessa aallot aikaansaivat veden pärskymistä ajoaukkoon ja miehistön päälle ihan kunnolla. Enpä ole ollut moisissa olosuhteissa aiemmin. Pääsimme turvallisesti rantaan, jossa purimme tavarat autoihin ja äyskäröimme veneen tyhjäksi vedestä.

Rantautuneena märän etapin jälkeen

Paluu Satamosaareen meni vauhdilla navakassa myötätuulessa. Laguunissakin tuuli jonkun verran, ja luovimme etelätuulessa hiekalle saakka, jossa otimme kyytiin lopun porukasta. Reivattuani ison purjeen lähdimme paluumatkalle. Täytyy sanoa, että reivaaminen oli hyvä ratkaisu, koska kallistelu helpottui niin paljon, että uskalsimme rullata myös genoan auki. Navakassa tuulessa luoviessa nopeutta oli varmaan parhaimmillaan kuuden solmun paikkeilla.

Navakkaa tuulta Ala-Lylyn kohdalla

Saavuimme turvallisesti rampille, jossa nostimme Sarastuksen trailerin päälle, suunnaten kohti kotia, jossa lämmin sauna jo odottikin. Veneretki oli mahtava ja varmasti myös ikimuistoinen. Matkaa kertyi reissun seitsemästä etapista yhteensä noin 43 meripeninkulmaa.

Seikkailu turvallisesti päätöksessä

Jätä kommentti

Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Kommentit arvioidaan aina ennen julkaisemista, joten niiden ilmestymiseen sivulle ei tapahdu hetkessä.