Hyvässä slöörissä · purjejollalla retkeilyä

Poiminnat kaudelta 2015

Tätä kirjoittaessa lämpötilat järvellä alkavat olla samaa luokkaa kuin arktisilla merialueilla kesällä, joten meidän varusteilla ei vesille ole enää menemistä ennen kevättä. Sarastus odottaa ensi kautta pestynä ja puhdistettuna. Monia uusia vesialueita saimme koluttua kesän aikana ja uusia kokemuksia kerrytetty. Nyt on aika luoda katse menneeseen purjehduskauteen, ja pomia sekä huippuhetket että ikävimmät kokemukset.

Sää

Lintusalo heinäkuussa

Sekä kesä- että heinäkuu olivat viileän ja sateisen sään takia koko pohjoismaissa melkoinen pettymys. Joitain hienoja päiviä sentään oli, ja niistä otettiin kaikki irti. Ehkä mieleenpainuvin näistä oli retki Laajahiekkaan, joka aloitettiin suhteellisen myöhään perjantai iltana. Matkalla saimme lämpimän tuulen lisäksi nauttia kauniista auringonlaskusta.

Monen mielestä todellinen kesä alkoi tänä vuonna vasta elokuussa. Silloin oli monia hyviä tilaisuuksia purjehtimiseen, joskin perheemme kohdalla muut kiireet ja loppuneet lomat rajoittivat veneilyharrastusta.

Hienoin kohde

Peräsaari kesäkuussa

Saimaa on täynnä toinen toistaan hienompia kohteita, mutta tänä kesänä Peräsaari kiehtoi meitä eniten. Satamosaari eteläisellä Saimaalla saunoineen ja laguuneineen oli myös erittäin mukava paikka.

Suurin pettymys oli Kaito, jonka olemattomat luontopolut, puuttuva ulkohuussi ja purjeita tahraavat pikkukärpäset eivät tehneet saareen tutustumista kovin miellyttäväksi.

Mahtavin vesistö

Peräsin Puruvedessä

Tutustuimme sekä Haukiveteen että Puruveteen tänä kesänä. Molemmissa on toki puolensa, mutta Puruveden kirkas vesi tarjosi koko perheelle monia elämyksellisiä kokemuksia Petrisaaren retkellä. Myös Lough Derg Irlannissa oli maisemien takia vaikuttava vesistö, mutta ei se Saimaalle vertoja vedä.

Mikään vesistö ei aiheuttanut erityistä pettymystä.

Upein kokemus

Yöpurjehdusta Puruvedellä

Puruveden reissulla auringonlaskun jälkeen tähtitaivaan alla purjehtiminen oli hyvin mieleenpainuva kokemus koko perheelle, vaikka tuuli loppuikin. Linnunradan ihaileminen lämmintä kaakaota siemaillen oli jännittävää.

Vähiten hohdokas kokemus oli paluu Peräsaaresta tihkusateessa peilityynellä kelillä. Yllättävän hyvin kuitenkin saimme pidettyä mielealan korkealla.

Vaativin keli

Kesärannassa vaikean luovimisen päätteeksi

Paluu Satamosaaresta mantereelle on tähän asti kokemistamme keleistä vaativin Saimaalla, jolloin navakka tuuli ja veneen pohjan kastelevat aallot lisäsivät vaikeusastetta. Purjeen reivaaminen auttoi melkoisesti. Omalla kohdallani vieläkin kovempi keli oli Lough Derg -järvellä, kun kyseisen viikon lopulla lähestyvän sateen edellä tuuli puhalsi arviolta noin 15 m/s voimalla.

Paras hankinta

Kelluke isonpurjeen huipussa

Veneilyssä kaikenlaiset lisävarusteet ovat hyödyllisiä ja monet niistä lisäävät turvallisuutta. Paras hankinta oli uusi isopurje reivirei’illä. Siihen liittyi myös metallinostimen korvaaminen dyneemaköydellä. Purjeen huipussa on kelluke, joka lisää turvallisuutta kaatuessa.

Myös tehokas vesitiivis taskulamppu teki purjehtimisen pimeällä helpommaksi ja samalla täytti kunnolla asetusten vaatimukset purjejollan yövaloista (1972 COLREG, sääntö 25, d-kohta). Vedenpitävä älypuhelin iskunkestävällä kuorella ja ulkoisella lisävirtalähteellä teki elektronisesta navigoinnista luottevampaa. Irlannista ostamani The Wayfarer Book lienee kirjallisuudesta kaikkein hyödyllisin.

Koska emme ehtineet käydä merellä tänä kesänä, tutkaheijastin ja VHF-käsiradiopuhelin (ja VHF-radiolupa) jäivät aika hyödyttömiksi. Siltikään ne eivät ole turhia hankintoja tulevaisuutta silmällä pitäen.

Hyödyllisin taito

Isopurjeen reivaaminen lienee hyödyllisin taito, jonka opin käytännössä tämän kesän aikana. Lisäksi toki Irlannin reissulla tuli kerättyä kokemusta monesta muustakin, kuten veneen pituussuntaisen painonjakauman optimoimisesta, puuskissa luovimisesta, purjehtimisesta navakassa tuulessa, erityyppisten bailerien käytöstä, trailerin laakerien rasvaamisesta, yms. Mutta silti reivaaminen on kovissa olosuhteissa selviytymisen tärkeimpiä tekijöitä.

Näkymä vaellusreissulta Haukvuorelta

Nyt kesä on peruuttamattomasti ohi ja talvi jo kolkuttelee ovella. Talvi on hyvää aikaa opetella lisää veneilyn teoriaa, suunnitella tulevaa kautta ja keskittyä muihin harrastuksiin. Pohjolan pimeissä öissä voi vaikka yrittää nähdä revontulia, mihin tulikin hiljattain erinomainen tilaisuus.

Revontulia Etelä-Karjalan taivaalla